Sibelius-kirjallisuutta

Abraham, Gerald 1952 [1947]: Sibelius. A Symposium, toim. Gerald Abraham. London etc.: Oxford University Press.

Adorno, Theodor W. 1980 [1938]. ”Besprechung zu Törne, B. de: Sibelius; A Close Up.”   Zeitschrift für Sozialforschung VII, 460–463.

Ainola. Jean ja Aino Sibeliuksen koti, toim. Liisa Suvikumpu [= Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran toimituksis 978]. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura: Helsinki.

Alesaro, Juhani 1998. ”Sibelius’s Op. 75 No. 4 – ’Hardly Pianoforte Music At All’?”. Sibelius Forum. Proceedings from The Second International Jean Sibelius Conference Helsinki November 25–29, 1995, toim. Veijo Murtomäki, Kari Kilpeläinen ja Risto Väisänen 1998. Helsinki: Sibelius Academy. Department of Composition and Music Theory. s. 180–184.

Alesaro, Juhani 2003. ”Sibelius and his ’Free Moments’ at the Piano.” Sibelius Forum II. Proceedings from The Third International Jean Sibelius Conference Helsinki, December 7–10, 2000, toim. Matti Huttunen, Kari Kilpeläinen ja Veijo Murtomäki 2003. Helsinki: Sibelius Academy. Department of Composition and Music Theory. II, s. 293–298.

Alesaro, Juhani 2008. ”Sibelius – ’a composer made for modes’.” Musurgia Vol. XV/1-3, s. 7–16.

Alesaro, Juhani 2015. The apparition from the forest. A treatise on Satz in the music of Jean Sibelius. Studia Musica 66. Helsinki: University of Arts Helsinki. Sibelius Academy.

Ainola. Sibeliusten koti Järvenpäässä 2015, toim. Esko Häkli ja Severi Blomstedt. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura (Kirjokansi 85).

Amis, John 1989. ”Sibelius via Legge”. Gramophone  77/794 (July), s. 152.

Anderson, Andrew Edwin 1995. A Phenomenology of Music Analysis (Martin Heidegger, Jean Sibelius). North Texasin yliopisto (väitöskirja).

Andersson, Otto 1960. Jean Sibelius Amerikassa. Helsinki: Otava.

Ballantine, Christopher 1988 [1984]. Music and its social meanings (= Musicology Series Volume 2, toim. F. Joseph Smith). New York etc.: Gordon and Breach Science Publishers.

Barnett, Andrew 2007. Sibelius. New Haven & London: Yale University Press.

Blum, Fred 1965. Jean Sibelius. An International Bibliography on the Occasion of the Centennial Celebrations, 1965. Detroit Studies in Music Bibliography -8 . Detroit: Information Service Inc.

Brown, A. Peter 2007. The Symphonic Repertoire. Volume III Part A. The European Symphony from ca. 1800 to ca. 1930: Germany and the Nordic Countries. Bloomington & Indianapolis: Indiana University Press (ks. luku 9, ”The Symphony in Finland from ca. 1850 to 1936”, s. 588–692).

Brügge, Joachim 2009. Jean Sibelius. Symphonien und symphonische Dichtungen. Ein musikalischer Werkführer. München: Verlag C. H. Beck.

Carlson, Bengt 1925. ”Sibeliuksen neljäs sinfonia”. Suomen musiikkilehti IX, s. 144–145.

Carlton, Richard 1993. ”Folk-Song, Chant, and the English Symphonic Renaissance. A Case Study of Ethnic Musical Identity”. International Review of the Aesthetics and Sociology of Music, Vol. 24, No. 2 (Dec.), s. 129-142.

Caron, Jean-Luc 2005. Sibelius. Arles: Actes Sud/Classica.

Cherniavsky, David  1942. ”The Use of Germ Motives by Sibelius”. Music and Letters XXIII/I (January), s. 1–9.

Cherniavsky, David 1950. ”Sibelius’ Tempo Corrections”. Music and Letters  31, s. 53–55.

Clark, Edward 2006. Sibelius Reflections. Exeter: Short Run Press.

Coad, Philip 1985. Bruckner and Sibelius. Ph. D. Diss., University of Cambridge.

Collins, M. Stuart 1962. ”Germ Motives and Guff”. The Music Review  23/8 (August), s. 238–243.

Collins, M. Stuart 1973. The Orchestral Music of Sibelius. Ph. D. Diss., University of Leeds.

Custodis, Michael 2004. ”Das Idol Jean Sibelius”. Archiv für Musikwissenschaft, 61 Jahrg., H. 3., s. 226–240.

Dahlström, Fabian 1987. The Works of Jean Sibelius. Helsinki: Sibelius-Seura – Sibelius-Samfundet r.y.

Dahlström, Fabian 2003. Jean Sibelius. Thematisches-bibliographisches Verzeichnis seiner Werke. Wiesbaden: Breitkopf & Härtel.

Djupsjöbacka, Gustav 1988. ”In the Spirit of German Lied – Jean Sibelius: op. 50”. Finnish Music Quarterly 4, s. 34–37.

Downes, Olin 1945. Sibelius. Suom. ja toim. Paul Sjöblom & Jussi Jalas. Helsinki: Otava.

Downes, Stephen 2006. ”The Muse as Temptress and Redemptress. Sibelius’s early symphonic narratives.” Luku 4 teoksessa The Muse as Eros. Music, Erotic Fantasy and Male Creativity in the Romantic and Modern Imagination. Aldershot & Burlington: Ashgate, s. 88–111.

Dymiotis, Theophanis 1995. Antithesization and Continuity in Sibelius’ Symphonies. Princetonin yliopisto (väitöskirja).

Ekman, Karl 1956 [1935]. Jean Sibelius och hans verk. Helsingfors: Holger Schildts Förlag. (Suom. Jean Sibelius ja hänen elämäntyönsä. Helsinki: Otava; engl. Edward Birse 1976 [1938]. Jean Sibelius. His Life and Personality. Westport, Connecticut: Greenwood Press.)

Elliott, J. H. 1936. ”The Sixth Symphony of Sibelius”. Music & Letters  XVII/3 (July), s. 234–236.

Falke, Matthias 2009. Jean Sibelius: Fünfte Symphonie. Eine Monographie. Norderstedt: Books on Demand.

Fanselau, Rainer 1992. ”Jean Sibelius: Pohjolas Tochter op. 49”. Programmusik. Analytische Untersuchungen und didaktische Empfehlungen für den Musikunterricht in der Sekundarstufe, toim. Albrecht Goebel. Mainz: Schott, s. 217–235.

Fantapié, Henri-Claude 1992. ”Aallottaret, de Jean Sibelius : une question de rythme. Interrogations de l’interprète face à une partition et à ses esquisses”. Analyse musicale. 2e trimestre, s. 87–101.

Furuhjelm, Erik 1916. Jean Sibelius. Hans tondiktning och drag ur hans liv. Borgå: Holger Schildts Förlag. (Suom. Leevi Madetoja. Jean Sibelius. Hänen sävelrunoutensa ja piirteitä hänen elämästään. Porvoo: WSOY.)

[Flodin, Karl] 1900. La Musique en Finlande. Paris: Morris Père & Fils.

Frederiksen, Niels Christian 1902. Finland; its public and private economy online edition

Garden, Edward 1985. ”Sibelius and Balakirev”. Slavonic and Western Music. Essays for Gerald Abraham, toim. Malcolm Hamrick Brown & Roland John Wiley. Ann Arbor, Michigan: UMI Research Press; Oxford: Oxford University Press, s. 215–218.

Gefors, Hans 1975. Sibelius 5. symfoni. Analys och syntes. Viby (käsikirjoitus).

Gleißner, Ruth-Maria 2002. Der unpolitische Komponist als Politikum. Die Rezeption von Jean Sibelius im NS-Staat (= Europäische Hochschulschriften Reihe 36: Musikwissenschaft Vol. 218.). Peter Lang.

Goddard, Scott 1931. ”Sibelius’s Second Symphony”. Music & Letters XII (April), s. 156–163.

Gontcharoff, Paul 1992. “Jean Sibelius. Quatrième Symphonie en la mineur, op. 63”, Analyse Musicale 28, s. 77–92.

Goss, Glenda Dawn 1995. Jean Sibelius and Olin Downes. Music, Friendship, Criticism. Boston: Northeastern University Press.

Goss, Glenda Dawn (toim.) 1996. The Sibelius Companion.Westport, Connecticut, London: Greenwood Press.

Goss, Glenda D. (toim.) 1997. Jean Sibelius. The Hämeenlinna Letters. Schildts Förlags Ab: Esbo.

Goss, Glenda Dawn 1998. Jean Sibelius. A Guide to Research. New York & London: Garland Publishing.

Goss, Glenda 2003. ”A Backdrop for Young Sibelius: The Intellectual genesis of the ”Kullervo” Symphony”. 19th-Century Music, Vol. 27, No. 1 (Summer), s. 48–73.

Goss, Glenda Dawn 2009. Sibelius: a composer’s life and the awakening of Finland. Chicago & London: The University of Chicago Press.

Goss, Glenda Dawn 2009. Vieläkö lähetämme häneelle sikareja? 24 tarinaa. Sibelius, Amerikka ja amerikkalaiset, suom. toim. Martti Haapakoski. Helsinki: WSOY.

Graham Jr., Malbone W. 1927. New Governments of Eastern Europe, s. 169–245 online edition

Gray, Cecil 1931. Sibelius. Oxford University Press. London: Humphrey Milford.

Gray, Cecil 1935. Sibelius. The Symphonies. London: Oxford University Press. (Suom. Jussi Jalas 1945. Sibeliuksen sinfoniat. Helsinki: Kustannustalo.)

Gray, Laura Jean 1997. ’The Symphonic Problem’: Sibelius Reception in England Prior to 1950. Yalen yliopisto (väitöskirja).

Gräsbeck, Folke 2007. ”Sibelius’ skimrande Wattendroppar”. Musikaalisuuden ytimessä. Juhlakirja Kai Karmalle, toim. Marjut Laitinen § Marja-Liisa Kainulainen. Helsinki: Sibelius-Akatemia/Musiikkikasvatuksen osasto, s. 89–105.

Gräsbeck, Folke 2008. The Piano in Jean Sibelius’s Youth Production. Doctor of Music thesis. The Sibelius Academy.

Gülke, Peter 2000. “Der Zuspruch der Schwäne. Über die fünfte Sinfonie von Jean Sibelius”. Das Orchester 48/6, s. 2–9.

Göhler, Georg 1926 [1908]. ”Jean Sibeliuksen varhaisimmat orkesterisävellykset”. Kalevalaseuran vuosikirja 6, 1926, s. 13–26 (orig. Kunstwart, 1908, Sept. 1, s. 261–266.).

Haegele, Vincent. Les dossiers lpc – Sibelius : Kullervo, op. 7. http://lepetitconcertorialiste.blogspot.com/2011/01/les-dossiers-lpc-sibelius-kullervo-op-7.html

Harper-Scott, J. P. E. 2008. ” ’Our True North’: Walton’s First Symphony, Sibelianism, and the Nationalization of Modernism in England”. Music & Letters, Vol. 89, No. 4, s. 562–589.

Heikkinen, Olli 2012. ”Jean Sibeliuksen Kullervo ja Larin Paraske: Tarina suomalaisen sävelkielen synnystä osana kansalliskertomusta”. Musiikki 42/1, s. 6–26.

Heiniö, Mikko 1977. Sibeliuksen instrumentaatiosta. Painamaton lisensiaatintyö. Helsingi yliopisto, Musiikkitieteen laitos.

Heino, Anni 1999. Kansallinen ja kansainvälinen Sibelius suomalaisessa julkisuudessa. Neljän pääkaupungin päivälehden Sibelius-kuvan tarkastelua vuosilta 1892, 1915, 1957 ja 1995. Tiedotusopin pro gradu -tutkielma, Tampere.

Helasvuo, Veikko 1985. ”The Jean Sibelius Violin Competition, 1965–1985”. Finnish Music Quarterly 3–4, s. 57–65.

Hepokoski, James 1993. Sibelius. Symphony No. 5 (Cambridge Music Handbooks). Cambridge: Cambridge University Press.

Hepokoski, James 1997: ”Sibelius”, teoksessa The Nineteenth-Century Symphony, toim. D. Kern Holoman. New York: Schirmer Books (ks. luku 15. ”Sibelius”, s. 417–449).

Hill, William G. 1949. ”Some Aspects of Form in the Symphonies of Sibelius”. The Music Review 10, s. 165–182.

Holbein, Ulrich 2010. Wie herrlich komponierte Sibelius wirklich? Jürgen von der Wense und Theodor W. Adorno können sich in dieser Frage nicht einigen. Musik & Ästhetik, Jahrgang 14, Heft 53, s. 5–9.

Howell, Timothy B. 1989 [1985]. Jean Sibelius, Progressive Techniques in the Symphonies and Tone-Poems. New York: Garland.

Hundra vägar har min tanke. Festskrift till Fabian Dahlström, toim. Glenda Dawn Goss, Kari Kilpeläinen, Pirkko Moisala, Veijo Murtomäki 2000. Helsinki: WSOY.

Hurwitz, David 2007. Sibelius. The Orchestral Works. An Owner’s Manual. New Jersey: Amadeus Press.

Huttunen, Matti 1997. “Nationalistic and Non-Nationalistic Views of Sibelius in 20th-century Finnish Music History Writing”. Music and Nationalism in 20th-century Great Britain and Finland, toim. Tomi Mäkelä. Hamburg: von Bocel Verlag, s. 217–232.

Huttunen, Matti 1998. “Sibeliuksen nuoruudenkriisin sosiaalihistoriallinen ulottuvuus”. Siltoja ja synteesejä. Esseitä semiotiikasta, kulttuurista ja taiteesta, toim. Irma Vierimaa ym. Helsinki: Gaudeamus, s. 82–91.

Huttunen, Matti 1999. Jean Sibelius. Pienoiselämäkerta — An Ilustrated Life. Porvoo–Helsinki–Juva: WSOY.

Huttunen, Matti 2000. ”Der Nationalheld Jean Sibelius”. Sibelius und Deutschland, toim. Ahti Jäntti ym. Berlin: Arno Spitz Verlag, s. 133–149.

Hyökki, Matti 1987. ”Jean Sibelius: op. 84, ’Unknown’ Songs for Male Voice Choir”. Finnish Music Quarterly 2, s. 10–15.

Hyökki, Matti 2003. Hiilestä timantiksi. Jean Sibeliuksen Kalevala- ja Kanteletar-lähtöisten mieskuorolaulujen ominaispiirteistä. Sibelius-Akatemia: DocMus-yksikkö (kirjallinen työ).

Högtärade Maestro! Högtärade Herr Baron! Korrespondensen mellan Axel Carpelan och Jean Sibelius 1900–1919, toim. Fabian Dahlström 2010. Helsingfors: Svenska litteratursällskapet i Finland & Stockholm: Bokförlaget Atlantis.

Ingman, Olavi 1965. ”Sonaattimuoto Sibeliuksen sinfonioissa”. Suomen Musiikin Vuosikirja 1964–65, toim. Veikko Helasvuo. Suomen Säveltaiteilijoiden Liitto ja Suomen Musiikkitieteellinen Seura. Helsinki: Otava, s. 19–34

Jalas, Jussi 1979. ”Sibeliuksen V sinfonian jälkiosien orgaanisesta yhteydestä”. Ihminen musiikin valtakentässä. Juhlakirja Timo Mäkiselle 6. 6. 1979 (= Jyväskylä Studies in the Arts 11.), ed. by Reijo Pajamo, s. 133–136.  Jyväskylä: The University of Jyväskylä.

Jalas, Jussi 1988: Kirjoituksia Sibeliuksen sinfonioista – Sinfonian eettinen pakko – . Helsinki: Fazer Musiikki Oy.

James, Burnett 1983. The Music of Jean Sibelius. London: Associated University Presses.

Jean Sibelius. Actes de Colloque International Jean Sibelius. Modalité, langage, esthétique (Paris, 5–7 novembre 2007). Musurgia. Analyse et Pratique Musicales 2008. Vol. XV/1–3.

Jean Sibelius, toim. Timo Mäkinen 1965. Helsinki: Sibelius-juhlavuoden neuvottelukunta.

Jean Sibelius and His World, toim. Daniel M. Grimley 2011. Princeton: Princeton University Press.

Jean Sibelius: Dagbok 1909–1944, toim. Fabian Dahlström. Helsingfors: Svenska litteratursällskapet i Finland & Stockhom: Bokförlaget Atlantis 2005. [Jean Sibelius. Päiväkirja 1909–1944, toim. Fabian Dahlström, suom. Juha Saikkonen & Arja Gothoni. Svenska litteratursällskapet i Finland: Helsinki, 2014.]

Jean Sibelius kodissaan, toim. Jussi Brofeldt 2010. Kustannusosakeyhtiä Teos: Helsinki.

Jean Sibelius. Kuvakertomus mestarin elämästä, toim. Margareta Jalas 1952. Helsinki: Otava.

Jean Sibelius und Wien, toim. Hartmut Krones 2003. (= Wiener Schriften zur Stilkunde und Aufführungspraxis, toim Hartmut Krones, Sonderband 4). Wien, Köln & Weimar: Böhlau Verlag.

Johnson, Harold E. 1959. Jean Sibelius. New York: Alfred A. Knopf. (Suom. Yrjö Kivimies 1960. Jean Sibelius. Helsinki: Otava.)

Jokainen nuotti pitää elää. Jean Sibeliuksen vuosikymmenet musiikissa, toim. Timo Virtanen 2015. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura: Helsinki.

Jordan, Alan T. 1984. Harmonic Style in Selected Sibelius Symphonies. Ph. D. Diss., Indiana University.

Jussila, Osmo & Seppo Hentilä & Jorma Nevakivi 1999. From Grand Duchy to a Modern State: A Political History of Finland Since 1809. London: Hurst.

Jutikkala, Eino & Kauko Pirinen (5th ed. 1996). A History of Finland, engl. Paul Sjöblom. Porvoo: WSOY.

Jyrhämä, Outi 1981. Sibeliuksen kolmas sinfonia. Filosofian kandidaatin tutkielma (painamaton). Helsingin yliopisto, Musiikkitieteen laitos.

Kallio, Veikko 1994. Finland: A Cultural History. Helsinki: WSOY.

Kambe, Satoru 2005. Jean Sibelius’s Kullervo and Lemminkäinen. Form, Image and Musical Narrative (= Acta Semiotica Fennica XXI. Approaches to Musical Semiotics 8). Helsinki: International Semiotics Institute at Imatra & Semiotic Society of Finland.

Karttunen, Antero 1985. ”Jean Sibelius, as seen by his Daughter Margareta Jalas”. Finnish Music Quarterly 3–4 s. 86–91.

Karttunen, Antero 2004. Anja Ignatius – Sibeliuksen tulkitsija. WSOY: Juva.

Kastner, Santiago 1949. ”Der Stimmungshalt der Symphonien von Jean Sibelius”. Acta Musicologica, Vol. 21, s. 70–72.

Kauko, Olavi 1981. ”Sibelius ja aika”. Kuvastimessa … durch einen Spiegel … Joonas Kokkonen. Juhlakirja Joonas Kokkoselle 13.11.1981, toim. Timo Mäkinen & ym. Savonlinna: Savonlinnan Kirjapaino Osakeyhtiö, s. 129–135.

Keane, Robert John 1993. The Complete Solo-Songs of Jean Sibelius. Lontoon yliopisto (väitöskirja).

Kilpeläinen, Kari 1989. ”Detalji Sibelius-tutkimuksesta: Mikä teos on Op. 107?” Musiikkitiede 1, s. 88–93.

Kilpeläinen, Kari 1991. ”Onko ’Fuuga Martin Wegeliukselle’ fuuga Martin Wegeliukselle”. Musiikkitiede 2, s. 128–134.

Kilpeläinen, Kari 1991. ”Sibeliuksen sävellysten luettelointi ja teoksen ongelma”. Musiikkitiede 1, s. 75–92.

Kilpeläinen, Kari 1991. The Jean Sibelius Musical Manuscripts at Helsinki University Library. A Complete Catalogue. Wiesbaden: Breitkopf & Härtel.

Kilpeläinen, Kari 1991. Tutkielmia Jean Sibeliuksen käsikirjoituksista. (= Studia Musicologica Universitas Helsingiensis III). Helsinki: Helsingin yliopisto, Musiikkitieteen laitos.

Kilpeläinen, Kari 1993. Jean Sibeliuksen Julvisa-laulun op. 1 nro 4 nuottikuvasta”. Musiikkitiede 1, s. 94–122.

Kinberg, Tuomas 1996. Jean Sibelius. Sinfoninen runo Skogsrået eli Metsänhaltija (Ballade pour orchestre). Pro gradu -tutkielma, Helsingin Yliopisto, Musiikkitieteen laitos.

Kirby, David 2006. A concise history of Finland. Cambridge University Press. ISBN 978-0-521-53989-0. excerpt and text search

Kirsch, Kathrin 2010. ”Eine Erscheinung aus den Wäldern”? Jean Sibelius’ zweite und vierte Symphonie – Horizonte der Gattungstradition (= Imaginatio Borealis. Bilder des Nordens, toim. Olaf Mörke, Bd. 19). Frankfurt am Main: Peter Lang.

Kirves, Jenni 2015. Aino Sibelius. Ihmeellinen olento.  Helsinki: Johnny Kniga Kustannus.

Klemetti, Heikki 1966 [1907-49]. Sata arvostelua ja muita musiikkikirjoituksia, toim. Armi Klemetti & Jouko Linjama. Porvoo & Helsinki: WSOY.

Kozenova, Irina 1991. ”Näkökulmia Sibeliuksen Kullervoon”. Musiikkitiede 2, s. 97–127.

Krohn, Ilmari 1942. Der Formenbau in den Symphonien von Jean Sibelius (= Annales Academiæ Scientiarum Fennicae B XLIL,1). Helsinki: Druckerei-A.G. der finnischen Literaturgesellschaft.

Krohn Ilmari 1945/1946. Der Stimmungsgehalt der Symphonien von Jean Sibelius I–II (= Annales Academiæ Scientiarum Fennica  LVII–LVIII). Helsinki: Suomalainen Tiedeakatemia.

Kurki, Eija 1997. Satua, kuolemaa ja eksotiikkaa. Jean Sibeliuksen vuosisadanalun näyttämömusiikkiteokset. Helsingin yliopisto (väitöskirja).

Laitinen, Heikki 2003. ”Kalevalan kommentaarin runosävelmäliite vuodelta 1895”. Iski sieluhun salama. Kirjoituksia musiikista, toim. Hannu Tolvanen & Ritva-Liisa Joutsenlahti. Helsinki: SKS (toimituksia 942), s. 23–52.

Lambert, Constant 1985 [1934]. Music Ho! A Study of Music in Decline. London: The Hogarth Press.

Laufer, Edward 1999. “On the first movement of Sibelius’s Fourth Symphony. A Schenkerian View”. Schenker Studies 2, toim. Carl Schachter ja Hedi Siegel. Cambridge: Cambridge University Press, s. 127–159.

Lavery, Jason 2006. The History of Finland (The Greenwood Histories of the Modern Nations). Greenwood Press. excerpt and text search

Layton, Robert 1965. Sibelius. London: Dent.

Legge, Walter 1935. ”Conversations with Sibelius”. The Musical Times, Vol. 76, No. 1105 (Mar.), s. 218–220.

Leibowitz, René 1955. Sibelius, le plus mauvais compositeur du monde. Liège: Aux Editions Dynamo.

Levas, Santeri 1986 [1957 & 1960]. Järvenpään mestari. Porvoo-Helsinki: WSOY. (Engl. Percy M Young 1972 [2nd ed.]. Jean Sibelius. A Personal Portrait. London: J. M. Dent & Sons.)

Lewis, Richard D 2005. Finland: Cultural Lone Wolf. Intercultural Press. excerpt and text search

Löfgren, Orvar 1980. ”Historical Perspectives on Scandinavian Peasantries,” Annual Review of Anthropology Vol. 9: 187-215. doi:10.1146/annurev.an.09.100180.001155

Lowe, Bethany L 2000. Performance, Analysis, and Interpretation in Sibelius’s Fifth Symphony. University of Southampton (väitöskirja).

Luyken, Lorenz 1995. ”…aus dem Nichtigen eine Welt zu schaffen …”. Studien zur Dramaturgie im symphonischen Spätwerk von Jean Sibelius (= Kölner Beiträge zur Musikforschung, toim. Klaus Wolfgang Niemöller, Band 190). Kassel: Gustav Bosse Verlag.

Lünenbürger, Jorma Daniel 2015. Zwischen Kreativität und Traditionsbewusstsein. Jean Sibelius’ Kammermusik vom Frühwerk zu Voces intimae. [= Interdisziplinäre Studien zur Musik, toi. Tomi mäkelt & Tobias R. Klein, Band 8] Peter Lang/Academic Research: Frankfurt am Main.

Maasalo, Kai 1964. Suomalaisia sävellyksiä. Porvoo & Helsinki: WSOY.

Madetoja Leevi 1987 [1935]. ”Kansallinen aines Sibeliuksen musiikissa”. Musiikki 17/3–4. Kirjoituksia musiikista, toim. Erkki Salmenhaara, s. 97–101.

Marvia, Einari 1984. Sibeliuksen rituaalimusiikki (= Acta Minervae III). Helsinki: V. ja O.M. Tutkimusloosi Minerva N:o 27.

McMullin, Michael 1985. ”Sibelius: An Essay on his Significance”. The Music Review  46/3 (August), s. 199–211.

Meinander, Henrik (2011). A History of Finland. Columbia University Press.

Menin, Sarah Menin 1997. Relating the past. Sibelius, Aalto and the profound logos. Newcastle upon Tynen yliopisto (väitöskirja).

Meyer, Alfred H. 1936. ”Sibelius: Symphonist”. The Musical Quarterly XII/1 (January), s. 68–86.

Migot, Georges 1922. ”Jean Sibelius”. La Revue Musicale, 3e année, numéro 5, s. 256–261.

Moore, Alexander 2006. Jean Sibelius: Imaginäre Diskurse anhand biografischer Literatur. Eine rezeptionsgeschichtliche Studie. Diplomityö, Universität für Musik und darstellende Kunst Wien.

Murtomäki, Veijo 1990. ”Modernismi ja klassismi Sibeliuksen IV sinfoniassa”. Musiikkitiede 1, s. 54–103.

Murtomäki, Veijo 1990: Sinfoninen ykseys. Muotoajattelun kehitys Sibeliuksen sinfonioissa. Helsinki: Sibelius-Akatemia. Musiikin tutkimuslaitos. (1993. Symphonic Unity. The development of formal thinking in the symphonies of Sibelius, engl. Henry Bacon [= Studia musicologica universitatis helsingiensis 5]. Helsinki: University of Helsinki, Department of Musicology.)

Murtomäki, Veijo 1993. ”Tapiola – Sibeliuksen sinfonisen ajattelun päätepiste”. Sibelius-Akatemian Aikakauskirja Sic 1993, toim. Veijo Murtomäki. Helsinki: Sibelius-Akatemia. Musiikin tutkimuslaitos, s. 114–134.

Murtomäki, Veijo 1995. ”The problem of narrativity in the symphonic poem En saga by Jean Sibelius”. Teoksessa Musical Signification. Essays in the Semiotic Theory and Analysis of Music, toim. Eero Tarasti. Berlin & New York: Mouton de Gruyter, s. 471–494.

Murtomäki, Veijo 1996. ” ’Symphonic Fantasy’: A Synthesis of Symphonic Thinking in Sibelius’s Seventh Symphony and Tapiola”. Teoksessa The Sibelius Companion, toim. Glenda Dawn Goss. Westport, Connecticut & London: Greenwood Press, s. 147–163.

Murtomäki, Veijo 1998. ”Metsänhaltijatar ja ’nuoren Don Sibeliuksen seikkailut’ – balladilaji ja erotiikka myöhäisromantiikan musiikissa”. Teoksessa Siltoja ja synteesejä. Esseitä semiotiikasta, kulttuurista ja taiteesta, toim. Irma Vierimaa ym. Tampere: Gaudeamus/Yliopistokustannus University Press, s. 92–106.

Murtomäki, Veijo 1998. ”Russian Influences on Sibelius”. Sibelius Forum. Proceedings from The Second International Jean Sibelius Conference Helsinki November 25–29, 1995, toim. Veijo Murtomäki ym. Helsinki: Sibelius Academy. Department of Composition and Music Theory, s. 153–161.

Murtomäki, Veijo 2000. ”Das musikalische Werk von Jean Sibelius. Musikhistorische Betrachtungen”. Teoksessa Sibelius und Deutschland, toim. Ahti Jäntti ym. Berlin Verlag Arno Spitz, s. 28–40.

Murtomäki, Veijo 2000. ”Sibelius ja valssi”. Teoksessa Hundra vägar har min tanke. Festskrift till Fabian Dahlström. Helsinki: WSOY, s. 73–87.

Murtomäki, Veijo 2001. ”Sibeliuksen säveltäjäntie”. Lahti Sibelius Festival 2001 -ohjelmakirja. Edita: Helsinki, s. 8–11, 19.

Murtomäki, Veijo 2001. ”Sibelius’s symphonic ballad Skogsrået: biographical and programmatic aspects of his early orchestral music”. Sibelius Studies, toim. Timothy L. Jackson & Veijo Murtomäki. Cambridge University Press, s. 95–138.

Murtomäki, Veijo 2003. ”Sibelius: Composer and Patriot”, Sibelius Forum II. Proceedings from The Third International Jean Sibelius Conference Helsinki, December 7–10, 2000, toim. Matti Huttunen ym. Helsinki: Sibelius Academy. Department of Composition and Music Theorys, s. 328–337.

Murtomäki, Veijo 2003. ”Sibelius ja ranskalainen orkesterimusiikki saksalaisen sinfoniatradition valossa”. Teoksessa Muualla, täällä. Kirjoituksia elämästä, kulttuurista, musiikista. Juhlakirja Erkki Salmenhaaralle, toim. Helena Tyrväinen ym. Jyväskylä: Atena Kustannus, s. 247–257.

Murtomäki, Veijo 2004. ”Sibelius and the miniature”. The Cambridge Companion to Sibelius, toim. Daniel M. Grimley. Cambridge University Press, s. 137–153, 253–254.

Murtomäki, Veijo 2007. Jean Sibelius ja isänmaa. Helsinki: Tammi.

Murtomäki, Veijo 2008. ”Modal techniques in Sibelius’s op. 114”. Teoksessa Musurgia. Volume XV, no 1–3, s. 71–82.

Murtomäki, Veijo 2008. ”Sibelius Tomi Mäkelän pesuvedessä: sekasotkua ja outoja väitteitä perustellun säveltäjäkuvan asemasta.” Musiikki 2/2008, s. 103–147.

Murtomäki, Veijo 2010. ”The influence of Karelian runo Singing and kantele Playing on Sibelius’s Music”. Teoksessa Sibelius in the Old and the New World. Aspects of His Music, Its Interpretation and Reception, toim. Timothy L. Jackson ym. (= Interdisziplinäre Studien zur Musik, toim. Tomi Mäkelä ym., Band 6). Frankfurt am Main etc.: Peter Lang, s. 199–218.

Murtomäki, Veijo 2011. ”Jean Sibeliuksen suhteet natsi-Saksaan eurooppalaisessa kontekstissa.” Musiikki 3–4/2011, s. 5–68.

Music and Nationalism in 20th-century Great Britain and Finland, toim. Tomi Mäkelä 1997. Hamburg: von Bockel Verlag.

Muualla, täällä. Kirjoituksia elämästä, kulttuurista, musiikista. Juhlakirja Erkki Salmenhaaralle, toim. Helena Tyrväinen ym. 2001. Jyväskylä: Atena Kustannus Oy.

Myt och propaganda. Musiken i nazismens tjänst i Sverige och Tysklandhttp://www.levandehistoria.se (http://www.levandehistoria.se/node/1558)

Mäckelmann, Michael 1983. ”Sibelius und die Programmusik, Eine Studie zu seinen Tondichtungen und Symphonien”. Programmusik, Studien zu Begriff und Geschichte einer umstrittenen Gattung (= Hamburger Jahrbuch für Musikwissenschaft Band 6), toim. Constantin Floros ym. Hamburg: Laaber-Verlag.

Mäkelä, Tomi 2007. ”Poesie in der Luft”. Jean Sibelius. Studien zu Leben und Werk. Wiesbaden etc.: Breitkopf & Härtel. (Jean Sibelius, engl. Steven Lindberg 2011. The Boydell Press.)

Mäkelä, Tomi 2007. Sibelius, me ja muut. Helsinki: Teos.

Mäkelä, Tomi 2013. Jean Sibelius und seine Zeit. Laaber: Laaber Verlag.

Newman, Ernest 1932. Sibelius and the Symphony. The Sibelius Society, Volume Two, 3–23. London: The Gramophone Company.

Newmarch, Rosa 1906. Jean Sibelius. Ein finnländischer Komponist, saks. Ludmille Kirschbaum. Leipzig ym.: Breitkopf & Härtel.

Newmarch, Rosa 1939. Jean Sibelius. A Short Story of a Long Friendship. London: Goodwin & Tabb.

Niemann, Walter 1917. Jean Sibelius. Leipzig: Breitkopf & Härtel.

Normet, Leo 1965. ”Uusi ja vanha Sibeliuksen Ensimmäisessä ja Toisessa sinfoniassa”. Suomen Musiikin Vuosikirja 1964–65, toim. Veikko Helasvuo. Suomen Säveltaiteilijoiden Liitto ja Suomen Musiikkitieteellinen Seura. Helsinki: Otava, s. 52–66.

Normet, Leo 1967. ”Reunamerkintöjä Sibeliuksen III sinfoniasta.” Suomen Musiikin Vuosikirja 1966–1967, toim. Veikko Helasvuo. Suomen Säveltaiteilijoiden Liitto ja Suomen Musiikkitieteellinen Seura. Helsinki: Otava, s. 75–93.

Normet, Leo 1970. ”Vielä Sibeliuksen Neljännestä. Suomen Musiikin Vuosikirja 1968–1969, toim. Ilkka Oramo. Suomen Säveltaiteilijoiden Liitto ja Suomen Musiikkitieteellinen Seura Helsinki: Otava, s. 28–45.

Oramo, Ilkka 1965. Jean Sibelius, kuvaelämäkerta. Helsinki: Otava. (1967. Jean Sibelius, en bildbiografi, svensk övers. av Bertel och Karin Kihlman. Helsingfors: Söderström & C:o.).

Oramo, Ilkka 2000. ”Zur Rezeption der Musik von Jean Sibelius (1865–1957) in der deutschen Fachliteratur seit 1945”. Zur Neuorientierung der finnisch-deutschen Kulturbeziehungen nach 1945, toim. Waltraud Bastman-Bühner. Hamburg: Alfred Toepfer Stiftung F.V.S., s. 119–128.

Oramo, Ilkka 2006. ”Sibelius, Bartók, and the “Anxiety of Influence” in Post World War II Finnish Music”. Studia Musicologica Academiae Scientiarum Hungaricae 47/3–4, s. 467–480.

Paasivirta, Juhani 1981. Finland and Europe: The Period of Autonomy and the International Crises, 1808-1914. University of Minnesota Press.

Parmet, Simon 1955. Sibelius symfonier. En studie i musikförståelse. Helsingfors: Söderström & C:o. (Suom. Margareta Jalas 1955. Sibeliuksen sinfoniat. Ajatuksia musiikin tulkinnasta. Helsinki: Otava.) (Engl. Kingsley A. Hart. The Symphonies of Sibelius. A Study in Musical Appreciation. London: Cassell & Co., 1959.

Pesonen, Pertti & Olavi Riihinen 2004. Dynamic Finland: The Political System and the Welfare State. SKS (Finnish Literature Society).

Pike, Lionel 1974. ”Sibelius’s Debt to Renaissance Polyphony”. Music & Letters 55/3 (July), s. 317–326.

Pike, Lionel 1978. Beethoven, Sibelius and ’the Profound Logic’. Studies in Symphonic Analysis. London: University of London, The Athlone Press.

Pike, Lionel 2001. “Tonality and Modality in Sibelius’s Sixth Symphony”. Tempo No. 216, April 2001, 6–16.

Pinder, Brigitte 2005: Form und Inhalt der symphonischen Tondichtungen von Sibelius. Probleme und Lösungswege. Berlin: Wissenschaftlicher Verlag Berlin.

Pirsch, Georges A. 1944. Jean Sibelius. Gilly-Charleroi: Editions de la Nouvelle Revue Belgique.

Pollack, Howard 2000. “Samuel Barber, Jean Sibelius, and the Making of an American Romantic”. The Musical Quarterly Summer 2000, Volume 82, Number 2, s. 175–205.

Proceedings from The First International Jean Sibelius Conference Helsinki, August 1990, toim. Eero Tarasti 1995. Helsinki: Sibelius Academy. Department of Composition and Music Theory.

Pro Finlandia. Suomen tie itsenäisyyteen 2, toim. Jussi Nuorteva & Pertti Hakala 2015. Kansallisarkisto: Helsinki.

Pulkkis, Anna 2014. Alternatives to Monotonality in Jean Sibelius’s Solo Songs. Academic Dissertation. Studia Musica 62. Helsinki: University of Arts Helsinki. Sibelius Academy.

Raunio, Tapio, and Teija Tiilikainen 2003. Finland in the European Union. F. Cass. online edition

Redlich, Hans Ferdinand 1967. View of Sibelius, ms. (BBC Jan. 17).

Revers, Peter 1999. “Das Klavierquartett von Jean Sibelius im Kontext der Gattungsgeschichte”. 50 Jahre Musikwissenschaftliches Institut in Hamburg. Bestandsaufnahme – aktuelle Forschung – Ausblick, toim. Peter Petersen, Helmut Rösing (= Hamburger Jahrbuch für Musikwissenschaft Band 16). Frankfurt am Main etc.: Peter Lang, s. 337–353.

Rickards, Guy 1997. Jean Sibelius. London: Phaidon.

Rienäcker, Gerd 1996. “Die Kunst des feinsten Übergangs?” Notate zur Orchesterdramaturgie der 4. Sinfonie von Jean Sibelius”. Musica Baltica. Interregionale musikkulturelle Beziehungen im Ostseeraum. Konferenzbericht Greifswald-Gdansk 28. November bis 3. Dezember 1993, toim. Ekkehard Ochs ym. (= Deutsche Musik im Osten. Schriftenreihe des Instituts für deutsche Musik im Osten Band 8, toim. Klaus-Peter Koch ym.). Sankt Augustin: Academia Verlag, s. 168–178.

Ringbom, Nils-Eric 1948. Sibelius. Helsingfors: Holger Schildts förlag. (Suom. Margareta Jalas 1948. Sibelius, Helsinki: Otava; saks. Edzard Schaper 1950. Jean Sibelius. Ein Meister und sein Werk. Olten: Verlag Otto Walter; engl. G. I. C. de Courcy. Jean Sibelius. A Master and His Work. Norman: University of Oklahoma Press.)

Roiha, Eino 1941. Die Symphonien von Jean Sibelius. Eine form-analytische Studie. Jyväskylä.

Rosas, John 1961. Otryckta kammarmusikverk av Jean Sibelius. (= Acta Academiae Aboensis. Humaniora XXIII. 4.) Åbo: Åbo Akademi.

Ross, Alex 2007: The Rest is Noise. Listening to the Twentieth Century. New York: Farrar, Straus and Giroux (ks. luku 5. ”Apparition from the Woods: The Loneliness of Jean Sibelius”, s. 157–177).

Rydman, Kari 1963. ”Sibeliuksen neljännen sinfonian rakenneongelmista”. Suomen Musiikin Vuosikirja 1962–1963, toim. Veikko Helasvuo. Helsinki: Otava, s. 17–32.

Ryynänen, Teuvo 1988. Tematiikan ja muodon suhteesta Sibeliuksen sinfonioissa. Musiikinteorian diplomityö (painamaton), Sibelius-Akatemia, Sävellyksne ja musiikinteorian osasto.

Ryynänen, Teuvo 1989. ”The ’Domino-principle’ in the symphonies of Sibelius”. Musiikki 1–4 (= Proceedings from the musicological congress, Turku 15.–20.8.1988), s. 208–213.

Ryynänen, Teuvo 1993. ”Beethoven, Sibelius ja synkoopin ulottuvuudet”. Sibelius-Akatemian Aikakauskirja Sic 1993, toim. Veijo Murtomäki. Helsinki: Sibelius-Akatemia. Musiikin tutkimuslaitos, s. 135–158.

Saarikettu, Kaija 2008. Tanssiva ja laulava viulu: Jean Sibeliuksen opusnumeroidut teokset viululle ja pianolle. Sibelius-Akatemian tohtorintutkinnon kirjallinen työ.

Salmenhaara, Erkki 1970. Tapiola. Sinfoninen runo Tapiola Sibeliuksen myöhäistyylin edustajana. (= Acta Musicologica Fennica 4). Helsinki: Suomen Musiikkitieteellinen Seura.

Salmenhaara, Erkki 1984. Jean Sibelius. Helsinki: Tammi.

Salmenhaara, Erkki 1996. Jean Sibelius. Violin Concerto (Masterpieces of Nordic Music). Wilhelmshaven: Florian Noetzel Verlag.

Schoolfield, George C., ed. 1998. A History of Finland’s Literature. University of Nebraska Press. online edition

Serviere, Antonin (Juin) 2001. La périodite dite “ascetique” de Jean Sibelius (1909–1913): Essai de caractérisation stylistique. Pro gradu -tutkielma, Université Paris IV – Sorbonne.

Servière, Antonin 2011. Jean Sibelius. Le style dans l’oeuvre symphonique. Éditions Delatour France.

Sibelius & minä. 20 näkökulmaa säveltäjämestariin 2014, toim. Anna Krohn, Lasse Lehtinen ja Janne Virkkunen. Porvoo: Karisto Oy.

Sibelius Forum. Proceedings from The Second International Jean Sibelius Conference Helsinki November 25–29, 1995, toim. Veijo Murtomäki, Kari Kilpeläinen ja Risto Väisänen 1998. Helsinki: Sibelius Academy. Department of Composition and Music Theory.

Sibelius Forum II. Proceedings from The Third International Jean Sibelius Conference Helsinki, December 7–10, 2000, toim. Matti Huttunen, Kari Kilpeläinen ja Veijo Murtomäki 2003. Helsinki: Sibelius Academy. Department of Composition and Music Theory.

Sibelius in the Old and the New World. Aspects of His Music, Its Interpretation and Reception, toim. Timothy L. Jackson, Veijo Murtomäki, Colin Davis & Timo Virtanen 2010 (= Interdisziplinäre Studien zur Musik, toim. Tomi Mäkelä & Tobias R. Klein, Band 6). Frankfurt am Main etc.: Peter Lang.

Sibelius ja taiteen maailma 2014. Ateneumin taidemuseo. Suomen Kansallisgalleria: Porvoo.

Sibelius Studies, toim. Timothy L. Jackson and Veijo Murtomäki 2001. Cambridge: Cambridge University Press.

Sibelius und Deutschland. Vörträge des am Finnland-Institut in Deutschland, Berlin, abgehaltenen Symposiums vom 3,–7. März 1998, toim. Ahti Jäntti ym. 2000 (= Schriftenreihe des Finnland-Institus in Deutschland Band 3). Berlin Verlag: Arno Spitz GmbH.

Sibelius-verkkosivu www.sibelius.fi 2002. Helsingin suomalainen klubi ry.

Siltoja ja synteesejä. Esseitä semiotiikasta, kulttuurista ja taiteesta, toim. Irma Vierimaa ym. 1998. Helsinki: Gaudeamus.

Similä, Martti 1945. Sibeliana. Helsinki: Otava.

Simpson, Robert 1965. Sibelius and Nielsen. London: BBC.

Singleton, Frederick 1998. A Short History of Finland. excerpt and text search

Sirén, Vesa (2000). Aina poltti sikaria. Jean Sibelius aikalaisten silmin. Helsinki: Otava.

Skeirik, Kaleel 1997. Tonal Syntax in the First Movement of Sibelius’s Sixth Symphony. Cincinnatin yliopisto (väitöskirja).

Steinbeck, Wolfram (2002): ”Erscheinung aus den Wäldern” oder Der unzeitgemäße Moderne: Jean Sibelius. Die Symphonie im 19. und 20. Jahrhundert, Teil 2: Stationen der Symphonik seit 1900, toim. Wolfram Steinbeck/Christoph von Blumröder (= Handbuch der musikalischen Gattungen, toim. Siegfried Mauser, Band 3,2.), s. 26–45. Laaber: Laaber-Verlag.

Stoeckel, Carl 1971. ”Some Recollections of the Visit of Sibelius to America in 1914”. Scandinavian Studies 43:1, 53–88.

Sundberg, Gunnar 1987. Der Begriff Klassizität in den Symphonien von Jean Sibelius. Ph. D. Diss., University of Vienna.

Suomen musiikin historia 2–4, Erkki Salmenhaara, Mikko Heiniö 1995–1996. Porvoo – Helsinki – Juva: WSOY.

Szersnovicz, Patrick (Octobre) 1999. “Jean Sibelius, l’ivresse du gouffre”. Le Monde de la Musique, nro 236, s. 46–50.

Säteitä 2009 & Säteitä 2010. Sävellyksen ja musiikinteorian osaston vuosikirja 1–2. Helsinki: Sibelius-Akatemia. (http://sate.siba.fi) (sisältävät useita Sibelius-artikkeleita).

Talas SuviSirkku, toim. 2001. Sydämen aamu. Aino Järnefeltin ja Jean Sibeliuksen kihlausajan kirjeitä (= Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran toimituksia 821). Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura.

Talas SuviSirkku, toim. 2003. Tulen synty. Aino ja Jean Sibeliuksen kirjeenvaihtoa 1892–1904. (= Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran toimituksia 910). Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura.

Talas SuviSirkku, toim. 2007. Syysilta. Aino ja Jean Sibeliuksen kirjeenvaihtoa 1905–1931. (= Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran toimituksia 1133). Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura.

Tammaro, Ferruccio 1982. Le sinfonie di Sibelius. Torino: G. Giappichelli Editore.

Tammaro, Ferruccio 1984. Jean Sibelius. Torino: Edizioni RAI.

Tanzberger, Ernst 1943. Die Symphonischen Dichtungen von Jean Sibelius. (Eine inhalts- und formanalytische Studie). ”Musik und Nation”, Schriftenreihe des Musikwissenschaftlichen Seminars der Friedrich-Schiller-Universität Jena, Band IV, toim. Otto zur Nedden. Würzburg: Konrad Triltsch Verlag.

Tanzberger, Ernst 1962. Jean Sibelius. Eine Monographie. Wiesbaden: Breitkopf & Härtel.

Tarasti, Eero 1978. Myth and Music. A Semiotic Approach to the Aesthetics of Myth in Music, especially that of Wagner, Sibelius and Stravinsky (= Acta Musicologica Fennica 11). Helsinki: Suomen Musiikkitieteellinen Seura.

Tarasti, Eero 1991. ”Aika, avaruus ja aktorit Sibeliuksen 4. Sinfoniassa”. Musiikkitiede 1, s. 39–74.

Tarnow, Volker 2015. Sibelius. Biographie. Leipzig: Henschel & Bärenreiter.

Tawaststjerna, Erik 1957. Ton och tolkning. Sibelius-studier. Helsingfors: Wahlström & Widstrand. (1955. Sibeliuksen pianosävellykset ja muita esseitä, suom. Tuomas Anhava & Erkki Länsiö. Helsinki: Otava.)

Tawaststjerna, Erik 1971. ”Sibelius ja Bartók: eräitä yhtymäkohtia”. Musiikki 1/1, s. 5–15.

Tawaststjerna, Erik 1979 [1977]. ”Über Adornos Sibelius-Kritik”. Adorno und die Musik, toim. Otto Kollerisch. Graz: Universal Edition, s. 112–124.

Tawaststjerna, Erik 1965–1988. Jean Sibelius 1–5, suom. Tuomas Anhava & Erkki Salmenhaara. Helsinki: Otava.

Tawaststjerna, Erik 1976, 1986, 1997. Toim. ja engl. Robert Layton. Sibelius. Volume I 1865–1905; Sibelius. Volume II 1904–1914Sibelius. Volume III. 1914–1957. London: Faber and Faber.

Tawaststjerna, Erik 1985. ”Sibelius’s Eight Symphony – an insoluble mystery. Part I”. Finnish Music Quarterly 1–2, s. 61–70.

Tawaststjerna, Erik 1985. ”Sibelius’s Eight Symphony – an insoluble mystery. Part II”. Finnish Music Quarterly 3–4, s. 92–101.

Tawaststjerna, Erik 1986. ”Sibelius and Busoni – the Two Leskovites”. Finnish Music Quarterly 3, s. 2–9.

Tawaststjerna, Erik 1992. Jean Sibelius. Åren 1865–1893, toim. Gitta Henning. Keuru: Söderström & CO. Förlags AB.

Tawaststjerna, Erik 1994. Jean Sibelius. Åren 1893–1904, toim. Gitta Henning. Keuru: Söderström & CO. Förlags AB.

Tawaststjerna, Erik 1991. Jean Sibelius. Åren 1904–1914, toim. Fabian Dahlström & Gitta Henning. Keuru: Söderström & CO. Förlags AB.

Tawaststjerna, Erik 1996. Jean Sibelius. Åren 1914–1919, toim. Gitta Henning. Keuru: Söderström & CO. Förlags AB.

Tawaststjerna, Erik 1997. Jean Sibelius Åren 1920–1957, toim. Gitta Henning. Keuru: Söderström & C:O Förlags AB.

The Cambridge Companion to Sibelius, toim. Daniel M. Grimley 2004. Cambridge: Cambridge University Press.

The Correspondence of Jean Sibelius and Rosa Newmarch 1906–1939, toim. & engl. Philipp Ross Bullock 2011. Woodbridge: The Boydell Press.

Thomas, Guy 1990. The Symphonies of Jean Sibelius. A Discography and Discussion. Painamaton tutkielma, Indiana University School of Music, Department of Audio.

Tolonen, Jouko 1976. ”Jean Sibeliuksen koeluento ja mollipentakordin soinnutus”. Juhlakirja Erik Tawaststjernalle 10. X. 1976 (= Acta Musicologica Fennica 9), toim. Erkki Salmenhaara. Keuruu: Otava, s. 79–92.

Truscott, Harold 1977 [1967]. ”Jean Sibelius (1865–1957)”. The Symphony. Volume Two, Elgar to the Present Day, toim. Robert Simpson. Middlesex ym.: Penguin Books, s. 80–103.

Turtola, Martti 2015. Rakastan Sibeliusta – ja muita musiikillisia tunnustuksia. Helsinki: Tammi

Törne, Bengt von 1937. Sibelius: A Close-Up. London: Faber and Faber Limited. (1945. Sibelius i närbild och samtal. Helsingfors: Söderström & C:o Förlagsaktiebolag; suom. Margareta Jalas 1945. Sibelius. Lähikuvia ja keskusteluja. Helsinki: Otava, 2. laajennettu p. 1965.)

Upton, Anthony E 1980. The Finnish Revolution, 1917–1918. University of Minnesota Press.

Vahtola, Vesa 2008. Sibeliuksen konserttimatkat Englantiin. Mediapinta.

Vestdijk, S. 1962. De Symfonieën van Jean Sibelius. Amsterdam: De Bezige Bij; ’s Gravenhage-Rotterdam: Nijgh & Van Ditmar.

Vignal, Marc 1965. Jean Sibelius. Éditions Seghers.

Vignal, Marc 2004. Jean Sibelius. Fayard.

Vihinen, Antti 2000. Theodor W. Adornon Sibelius-kritiikin poliittinen ulottuvuus (= Studia musicologica universitatis helsingiensis 8). Helsinki: The Musicological Department of the University of Helsinki.

Virtanen, Timo 2005. Jean Sibelius, Symphony No. 3. Manuscript Study and Analysis (= Studia Musica 26/Sibelius Academy). Helsinki: Hakapaino.

Väisälä, Olli 1990. ”Sibeliuksen seitsemännen sinfonian melodisen aiheiston sukulaisuussuhteista”. Näkökulmia musiikkiin SIC 3, toim. Kari Kurkela. Helsinki: Sibelius-Akatemia, s. 189–202.

Väisälä, Olli 2002. Review of Timothy L. Jackson and Veijo Murtomäki, eds., Sibelius Studies”. Music Theory Online vol. 8 no. 4.

Väisälä, Olli 2007. ”Harmonia ja äänenkuljetus Jean Sibeliuksen IV sinfonian Il tempo largo -osassa.” Musiikki 1/2007, s. 3–42.

Väisälä, Olli 2008. ”The Coordination of Tonal, Modal, and ’Modernistic’ Elements in Il tempo largo from Sibelius’s Fourth Symphony: A Schenkerian View.” Musurgia vol. 15, no. 1–3, s. 141–158.

Väisänen, A. O. 1921. ”Jean Sibelius vaikutelmistaan”. Kalevalaseuran vuosikirja 1, s. 77–81.

Väisänen, A. O. 1936. ”Sibelius ja kansanmusiikki. Muutamia vertailevia poimintoja”. Kalevalaseuran vuosikirja 16, s. 276–288.

Väisänen, A. O. 1953. ”Sibeliuksen Kullervo-sinfonian valta-aiheet”. Kalevalaseuran vuosikirja 33, s. 193–201.

Väisänen, Risto 1993. ”Sibeliuksen tempot – Tapiola ja kuudes sinfonia”. Sibelius-Akatemian Aikakauskirja Sic 1993, toim. Veijo Murtomäki. Helsinki: Sibelius-Akatemia. Musiikin tutkimuslaitos, s. 161–175.

Väisänen, Risto 2000. ”Skizzen zu historischen Aufführungstraditionen der Orchesterwerke von Jean Sibelius.” Sibelius und Deutschland, toim. Ahti Jäntti ym. Berlin: Arno Spitz Verlag, s. 117–132.

Välimäki, Susanna 2002. ”Subjektistrategioita Sibeliuksen Kyllikissä”. Musiikki  2001/31/3–4, s. 5–50.

Wicklund, Tuija (2014): Jean Sibelius’s En saga and Its Two Versions: Genesis, Reception, Edition, and Form (= Studia Musica 57). Helsinki: Sibelius Academy.

Williams, Hermine Weigel 1998. Sibelius and His Masonic Music (= Studies in the History and Interpretation of Music. Volume 59). New York: The Edwin Mellen Press.

Williams, Hermine Weigel 1999. Sibelius and His Masonic Music: Supplement. Clinton, New York: Gwenfrewi Santes Press.

Wood, Ralph W. 1942. ”Sibelius’s Use of Percussion”. Music & Letters XXIII, s. 10–23.

Wuorinen; John H 1948. Finland and World War II, 1939–1944. online edition

Ylivuori, Sakari 2013. Jean Sibelius’s Works for Mixed Choir. A Source Study (= Studia Musica 54). Helsinki: University of the Arts Helsinki. Sibelius Academy.

Ylivuori, Sakari 2015. Sibeliuksen lampaanviulu. Tarinoita sävelten takaa. Gummerus.

Advertisements
Kategoria(t): Uncategorized. Lisää kestolinkki kirjanmerkkeihisi.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s